Alitajunta kerää jatkuvasti tietoa ympäröivästä maailmasta ja analysoi tietoja tehokkaammin kuin yksikään tietokone. Aivot huomaavat sen, mitä ihminen itse ei huomaa ja hälyyttävät, jos jokin poikkeaa odotetusta.
Niin hieno kokonaisuus kuin aivot ovatkin, ne saattavat kuitenkin myös vääristää tiedonkäsittelyä. Jyväskylän yliopistossa työskentelevän tutkijan Piia Astikaisen ryhmän tutkimuksessa huomattiin, että esimerkiksi masennuksessa aivot aktivoituvat voimakkaasti surullisiin kasvoihin mutta vähemmän iloisiin kasvoihin.
Tiedostamaton mieli siis tulkitsee ympäristöä ja sosiaalisia merkkejä negatiivisesti vääristäen, ja tietoinen mieli alkaa rakentaa tämän vääristyneen pohjan päälle.
– Ajatusten ensimmäinen sekunnin kymmenesosa on merkityksellinen, koska kaikki sitä seuraava ajattelu rakentuu sen päälle, Astikainen sanoo.
Tarkkuuksia diagnosointiin
Aivotutkimusten tuloksista saattaa olla hyötyä tulevaisuudessa masennuksen diagnosoimisessa ja hoidon suunnittelussa.
Masennusta ei kenties pitäisi ajatella yhtenä sairautena vaan sateenvarjoterminä, jonka alla on erilaisia sairauksia, joita voidaan diagnosoida ja hoitaa eri tavoin.
Vaikuttaa siltä, että ne ihmiset, joiden aivoissa on negatiivinen vääristymä ja jotka ovat siksi masentuneita, eivät hyödy psykoterapiasta yhtä hyvin kuin ne, joilla vääristymää ei ole.
Positiivinen ajattelu kannattaa
Vääristymä ei kuitenkaan ole mikään elinkautinen tuomio. Vaikka virhe tehdään tiedostamattomalla tasolla, siihen voidaan puuttua tietoisella tasolla. Positiivisen ajattelun harjoitteleminen korjaa vääristymää.
– Olen itse kokeillut ihan epätieteelliseltä pohjalta sitä, että kun hymyilee paljon ja keksii kaikista hyvää sanottavaa, oma mieliala kohoaa uskomattoman paljon, Astikainen sanoo.
Seuraavaksi ryhmä tutkii sitä, ilmeneekö negatiivinen vääristymä silloinkin, jos ihmisen mielialaa lasketaan ensin tarkoituksella esimerkiksi surullisen musiikin avulla. Jos näin on, voidaan ajatella, että terveidenkin ihmisten tiedonkäsittely vääristyy ajoittain mielialan mukaan.