Potkut töistä saattavat masentaa mutta voivat auttaa huomaamaan, mikä on elämässä tärkeää.
Masentuneet kaipaavat nykyistä enemmän tukea käytännön asioihin stressaavissa tilanteissa. Palvelujärjestelmän pitäisi pystyä tarjoamaan vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneelle ihmiselle hyvin konkreettista käytännön apua ennen kuin masennus saa yliotteen.
Vähäinenkin tuki voi auttaa, kun se annetaan oikeaan aikaan. Asia selvisi yleislääketieteen erikoislääkäri Anneli Kuusinen-Laukkalan väitöstutkimuksessa, joka julkaistiin tammikuussa Helsingin yliopistossa.
Muutos työssä voi laukaista masennuksen
Kuusinen-Laukkala selvitti väitöstyössään masennuksen, elämänhallinnan ja stressaavien elämänkokemusten sekä toisaalta selviytymistaitojen välisiä yhteyksiä ja taustatekijöitä eri ryhmillä. Hänen tavoitteensa oli löytää keinoja, joilla masennusta voitaisiin ehkäistä ja toisaalta vaikeisiin elämäntilanteisiin joutuneita, masennukseen jo sairastuneita auttaa toipumaan.
Työssä tapahtuneilla isoilla muutoksilla on usein laukaiseva rooli masennuksen puhkeamisessa. Tutkimukseen osallistuneet ihmiset kokivat, että suurinta apua he saivat tukea antavasta keskustelusta esimerkiksi depressiohoitajan kanssa tai käytännön pulmien pohtimisesta vertaisten kanssa. Lääketieteellistä hoitoa ei pidetty yhtä tehokkaana.
– Esiin nousseista toiveista ja tarpeista päätellen palvelujärjestelmämme pitäisi pystyä tukemaan ihmistä enemmän käytännön asioissa elämän stressitilanteissa, Kuusinen-Laukkala sanoo tiedotteessa.
Vaikeudet vahvistavat
Hyvä itsetunto, elämänhallintataidot ja -keinot sekä tunne ja luottamus siihen, että elämä pysyy hallinnassa, vaikka monenlaista tapahtuu, olivat ominaista niille, joilla ei ollut masennusta. Nämä tekijät myös vahvistuivat masennuksesta ja vaikeista negatiivisista elämäntapahtumista toivuttaessa.
Parhaimmillaan elämän vastoinkäymiset kasvattivat ja vahvistivat sekä yksilöä että koko perhettä ja auttoivat löytämään kestäviä arvoja, joihin tukeutua jatkossakin. Työssä tapahtuneet suuret muutokset, kuten konkurssit ja irtisanomiset, saattoivat myös auttaa masentuneita tekemään perusteellista inventaariota elämästä ja tuottaa heille uusia, tyydyttävämpiä elämänuria.
– Masennuksen ehkäisyssä tärkeimpinä koettiin lapsuudesta lähtien itsetuntoa ja elämänhallintataitoja vahvistava tuki perheeltä, läheisiltä, koulusta ja työstä sekä yleinen toiveikkuus ja tunne siitä, että elämästä voi selviytyä vastoinkäymisistä huolimatta, Kuusinen-Laukkala sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli terveyskeskuksessa depressiohoitajilla masennuksen vuoksi hoidossa olleita työikäisiä ja heidän puolisoitaan, ja verrokkeina oli ei-masentuneita, satunnaisotannalla väestöstä poimittuja vastaajia, joista osalla oli ollut paljon stressaavia elämänkokemuksia viimeisen vuoden aikana ja osa oli hyvin elämässään selviytyviä.