Joka neljäs lukiolainen Lahdessa tulee toisesta kunnasta. ESS kokosi tiedot viime vuoden keskiarvorajoista, lukioiden opiskelijamääristä ja erikoislinjoista.
Jos kaikki menee suunnitellusti, hollolalaiset Sani Istermaa, Sanni Ikävalko ja Juulia Koskinen aloittavat ensi syksynä lukion Lahdessa. Nämä Salpakankaan koulun yhdeksäsluokkalaiset tietävät jo, mitä yhteishakukaavakkeeseen täyttävät.
Sani Istermaan ykköstoive on Tiirismaan lukion musiikkilinja. Sanni Ikävalko haluaa Lahden lyseoon, samoin Juulia Koskinen. Lukion valinta ei tyttöjen mielestä ollut kovin vaikeaa. Lahden lukiot ovat käyneet esittäytymässä Salpakankaan koululla. Ikävalko ja Koskinen vierailivat myös Lyseon tutustumispäivässä.
– Olen kuullut Tiirismaasta pelkkää hyvää. Musiikkilinjalle aion yrittää laulun avulla. Jos en sinne pääse, yritän yleislinjalle tai Kannaksen lukioon, jossa on paljon teatterikursseja tarjolla, musiikkiluokkalainen Istermaa kertoo.
Moni muukin Hollolasta lähtee lukioon Lahteen. Pelkästään Lahden kaupungin lukioissa heitä opiskelee nyt 307, ja lisäksi monet käyvät yksityistä Lahden yhteiskoulua.
Lahden lukio-opinnot houkuttelevat myös muiden kuntien nuoria. Kaupungin lukioissa on yhteensä 2 075 opiskelijaa, joista 570 tulee muista kunnista. Lahden yhteiskoulun 453 oppilaasta vajaa kolmannes tulee Lahden ulkopuolelta.
Lahti houkuttelee opiskelijoita myös paikkakunnilta, joissa on oma lukio. Orimattilassa on Erkko-lukio, mutta 67 orimattilalaista opiskelee Lahden kaupungin lukioissa, ja lisäksi heitä on esimerkiksi Lahden yhteiskoulussa. Heinolassa ja Asikkalassa on omat lukionsa, mutta 43 heinolalaista ja 21 asikkalalaista käy Lahden kaupungin lukiota.
Vähintään seiskan keskiarvo
Lukio-opintoihin vaaditaan seitsemän keskiarvo, ja tasan tällä luvulla on päässyt ainakin Lahden steinerkoulun lukioon, Vääksyn yhteiskouluun ja Orimattilan Erkko-lukioon. Oheiseen taulukkoon on koottu tietoja seitsemästä lukiosta. Keskiarvorajat ovat yleislinjoilta. Korkein keskiarvo on viime vuosien aikana vaadittu Lahden yhteiskouluun: viime keväänä piti todistuksessa olla 9,17:n keskiarvo, jotta opintoura aukesi.
Yhteiskoulu erottuu taulukosta myös tyttöjen suurella (73 prosenttia) osuudella opiskelijoista. Muissa kouluissa poikien osuus on selkeästi suurempi.
Oppilaspaikkojen lisääminen saattaa tulevana kesänä laskea alinta hyväksyttyä keskiarvoa.
– Lyseon yleislinjan keskiarvoraja laskee selvästi. Opiskelijoita otetaan 30 enemmän kuin viime kesänä. Yhteensä yleislinjalle, urheilulinjalle ja matematiikka-, luonnontiede- ja teknologialinjalle otetaan 305 uutta opiskelijaa. Paikkoja on siis runsaasti tarjolla, kertoo Lahden lyseon rehtori Tero Matkaniemi.
Myös Tiirismaan lukion opiskelijamääriä on kasvatettu. Tänä kesänä Tiirismaan lukioon otetaan yleislinjalle 130 opiskelijaa ja valtakunnallisen erityistehtävän musiikkilinjalle 35 opiskelijaa. Viime kesänä uusia opiskelijoita otettiin 120 ja edeltävänä kesänä 100.
Lukiosssa aikaa miettiä jatkoa
Hollolalaiset Istermaa, Ikävalko ja Koskinen luottavat keskiarvonsa riittävän hyvin toivelukioon sisäänpääsyyn. Enemmän tyttöjä askarruttaa lukiossa opiskelu.
– Odotan lukiolta paljon. Ainoa pieni pelko on, että miten jaksan, Istermaa tiivistää.
– Lukiossa on onneksi aikaa miettiä, mitä tekisi lukion jälkeen, Koskinen sanoo.
Tyttöjen koulukavereista kaikki eivät vielä tiedä, mitä tekisivät peruskoulun jälkeen. Monia lähestyvä yhteishaku ahdistaakin.
Tyttöjen oppilaanohjaaja Kirsi Kemppainen kertoo, että lukiointo on vaihdellut kovasti Salpakankaan koulun yhdeksäsluokkalaisilla.
– Viime vuonna puolet valitsi lukion ja puolet ammatillisen koulutuksen. Toissa vuonna lukio kiinnosti vain 36:ta prosenttia oppilaista.
Ammattikoulutuksen suosion laskua voivat Kemppaisen mukaan selittää koulutusleikkaukset ja lähiopetuksen karsiminen.
Erityislinjatkin houkuttelevat
Yleisesti lukiokoulutus on viime vuosina houkutellut enemmän kuin ammatillinen koulutus, kertoo Lahden lukiojohtaja Heikki Turunen.
Hän arvelee, että lukion suosio saattaa vielä vähän kasvaa.
Lahden kaupungin lukioiden kurssitarjonta on Turusen mukaan samaa tasoa muiden isojen kaupunkien kanssa.
– Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit on voitu tarjota lähiopetuksena. Soveltavien ja rinnakkaiskurssien määrää on jouduttu vähentämään, mikä on kasvattanut kurssien ryhmäkokoja, Turunen sanoo.
Nastopolin lukioon ei oteta enää opiskelijoita, koska lukion toiminta loppuu vuonna 2021.
– Lakkauttamisen seurauksena pystymme pienentämään ryhmäkokoja Lahden lukioissa jo ensi lukuvuonna.
Luvassa on myös lisää resursseja oppilashuoltoon eli kaksi opinto-ohjaajaa ja yksi erityisopettaja sekä ainakin yksi psykologi.
Turunen uskoo, että yksi Lahden lukioiden vahvuuksista on se, että täällä on tarjolla valtakunnallisia erityislinjoja urheilussa, musiikissa, kuvataiteessa, luonnontiede-matematiikka-tekniikka-linjalla ja englanninkielisellä IB-linjalla.
Lukioiden välinen yhteistyö on myös yksi houkutin. Opiskelijat voivat poimia esimerkiksi kielten kursseja muistakin kuin omasta lukiostaan.
Hollolaistytöt ovat myös panneet tämän merkille.
– Kuulostaa hyvältä. Eivätkä matkat lukioiden välillä Lahden keskustassa ole pitkiä, Istermaa sanoo.