Tyttöä oli purtu ainakin neljä kertaa kasvoihin, kahdesti selkään, kerran jalkoihin ja takapuoleen.
Korpilahtelaisperheen järkytys oli suuri, kun se maanantaina haki päiväkodista täynnä puremajälkiä olleen 10-kuukautisen lapsen. Tyttövauvaa oli jälkien mukaan purtu ainakin neljä kertaa kasvoihin, kahdesti selkään, kerran jalkoihin sekä takapuoleen. Purija oli samasta alle 2-vuotiaiden ryhmästä.
Keskiviikkona äiti, Jenny Linna, kertoi, että pikkuinen voi tilanteeseen nähden hyvin, mutta lääkärissä lapsi oli käytetty.
– Onneksi lapsi ei vaikuta mitenkään traumatisoituneelta, mutta on kyllä hurjan näköinen puremajälkineen. En halua viedä lapsia hoitoon ennen kuin saan selvyyden siitä, mitä on tapahtunut, ja onko mahdollista, että tällaista tapahtuu uudelleen.
Erityisen raskaaksi Linna kokee tilanteen, koska päivähoito oli vasta tammikuussa aloitettu, ja se oli sinällään jo iso asia.
– Totta kai sitä luottaa päivähoitoon, mutta nyt se luottamus kyllä melko lailla mureni, Linna sanoi.
Vaikka yksittäinen pureminen voi käydä silmänräpäyksessä, ei Linnan mielestä voi eikä saa olla mahdollista, että lasta ehditään purra ainakin kahdeksan kertaa eri puolille kehoa ennen kuin hoitohenkilöstö puuttuu asiaan.
Linna jakoi kokemuksensa tiistaina julkisella Facebook-sivullaan, ja päivitys sai aikaan valtaisan kommenttien tulvan. Päivitystä jaettiin keskiviikkoiltapäivään mennessä yli 3 000 kertaa.
"Poikkeuksellinen tilanne"
Jyväskylän varhaiskasvatuksen palvelujohtaja Tarja Ahlqvist pahoittelee tapahtunutta ja ymmärtää, että se on aiheuttanut huolta ja järkytystä.
– Mitä tarkalleen ottaen tilanteessa tapahtui, sitä vielä selvitetään ja odotan kirjallista selvitystä. Se on jo varmistettu, että henkilöstövajeesta ei ole ollut kyse vaan henkilöstöä on ollut paikalla lakisääteinen määrä, Ahlqvist sanoi.
Vanhempien kanssa asiaa käsitellään juuri niin paljon kuin vanhemmat haluavat, samoin henkilökunnan kanssa.
– Sinänsä puremista sattuu aika ajoin, ja sitä on vaikea ennakoida. Pienet lapset purkavat omia tuntojaan myös tätä kautta. Puremiseen puututaan kuitenkin välittömästi vanhempien ja henkilöstön kanssa, jotta se ei tapahtuisi uudestaan. Tämä tilanne, missä lapsi on ehtinyt purra toista useita kertoja, on kyllä poikkeuksellinen, Alhqvist sanoi.
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitokselta kerrotaan, että pieni lapsi vasta harjoittelee sosiaalisia taitoja ja itsesäätelyä, ja pureminen on yksi keino ilmaisussa. Pureminen ei kuulu kaikkien lasten keinovalikoimiin, mutta joillekin se on oman vahvan tunnetilan ilmaus. Asiaan on puututtava mahdollisimman pian, ettei puremisesta tule tapa.
Yksittäinen pureminen voi käydä todella nopeasti ja vaikka hoitajan silmien alla, ja sitä on hankala estää. Kun lapsi pääsee puremaan monta kertaa eri puolille kehoa, kuten Korpilahdella kävi, se viittaa jo valvonnan puutteeseen.
Purevan lapsen käytöksestä on puhuttava vanhempien kanssa ja mietittävä, mistä pureminen kertoo. Asiaa on kuitenkin syytä lähestyä myönteisten toimintamallien kautta eikä leimaamalla pientä lasta, jolla ei vielä välttämättä ole ymmärrystä siitä, että toiseen sattuu.
Tunnepuolen ja itsesäätelyn taidot kypsyvät pitkään. Vasta noin 7–8 vuoden iässä lapsi oppii tunnistamaan perustunteet kuten ilon ja surun, mutta yksilöllistä vaihtelua on paljon.