Professorit ihmettelevät sote-valvonnan siirtymistä - "Kummallinen tilanne, jos osa laeista ehditään käsitellä ja osa ei"

Eduskunnalla on maaliskuun puoliväliin saakka aika päättää sote-uudistuksesta. Edessä saattaa olla tilanne, että eduskunta ehtii päättää varsinaisista sote-laista, johon myös kiistelty valinnanvapaus kuuluu.

Sote-palvelujen valvontaa koskevat lait sen sijaan saattavat jäädä seuraavalle eduskunnalle. Esperi Caren ongelmat nostivat esiin valvonnan ongelmat ja tärkeyden.

Oppositio näkee asiassa jopa perustuslaillisia ongelmia. Oppositiosta korostetaan, että valvonnan lainsäädännön on kuljettava käsi kädessä sote-lainsäädännön kanssa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman muistuttaa kansanedustaja Ben Zyskowiczin (kok.) Ylen Ykkösaamun lausunnosta, jossa tämä epäili, ettei eduskunta ehdi käsitellä kaikkia maakuntien tehtäviin ja sote-uudistuksen valvontaan liittyviä lakeja.

– Voi olla, että perustuslakivaliokunnan edessä on pohdinta siitä, voidaanko ylipäätään viedä valinnanvapauslainsäädäntöä läpi ilman valvontaa, Lindtman sanoo.

"Ei se ongelmaton ole"

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) muistuttaa, että perustuslakivaliokunta on lausunut, että sote-paketti on lainsäädännöllinen kokonaisuus. Kolme lakia on viety perustuslakivaliokuntaan ja sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee valvontaa käsittelevää uudistusta.

Kansanedustaja Juha Rehula (kesk.) myöntää ongelman ja sanoo, että valvonta ”on yksi osa tätä koko systeemiä”.

– Ei se ongelmaton ole, mutta kyllä sen kanssa pärjätään, jos siitä ei onnistuta päättämään.

Hän ei ota kantaa, onko kyseessä perustuslaillinen ongelma. Sen arvioivat jotkut muut ja siitäkin on ristiriitaisia näkemyksiä.

"Se asettaa valvonnalle erityisiä paineita"

Helsingin yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Ida Koivisto sanoo, että hallituksen esitykset, joista eduskunta ei ehdi päättää, eivät automaattisesti siirry tulevalle hallitukselle.

– Kummallinen tilanne, jos osa laeista ehditään käsitellä ja osa ei. En osaa sanoa mitä tapahtuu. Kysymystä on vaikea lähteä spekuloimaan, Koivisto sanoo ja jatkaa.

– En osaa sanoa muuta kuin, että laki säädettäisiin puoliksi ja sillä olisi käytännössä hankalat kerrannaisvaikutukset.

Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro korostaa sote- ja maakuntauudistuksen monimutkaisuutta ja sanoo, ettei hänellä ole selkeää vastausta kysymykseen, onko se ongelma, jos eduskunta päättää sote-laeista, mutta ei valvontaan liittyvästä lainsäädännöstä.

– Ei valvontaakaan koskevaan kysymykseen ole yksiselitteistä vastausta, Lavapuro sanoo.

Lavapuro jatkaa, että siinä tilanteessa avit ja Valvira jatkaisivat toimintaansa ja seuraavalle eduskunnalle jää vielä tehtävää. Hän pitää erittäin tärkeänä, etteivät Esperi Carea koskevat ongelmat jatku, jos siirrytään monituottajamalliin, jossa yksityisillä palvelujen tarjoajilla on merkittävä asema.

– Silloin pitää olla varma, etteivät vastaavat ongelmat toistu uudessa järjestelmässä. Se asettaa valvonnalle erityisiä paineita.

Nykyiset valvojat jatkavat

So­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri­ön yli­joh­ta­ja Kirsi Varhila ei näe siinä isoa ongelmaa, vaikka eduskunta ei ehdi päättää Luovasta eli uudesta valtion lupa- ja valvontavirastosta.

– Luova ei ole olennainen. Jos se ei synny, niin nykyiset valvojat jatkavat, Varhila sanoo.

Myös Sarkomaa ja Rehula korostavat, että nykyinen valvontajärjestelmä jatkaa, jos uudesta ei ehditä päättämään.

– Valvonta on olemassa ja uuteen valvontaan siirrytään sitten, kun eduskunta päättää, Sarkomaa sanoo.

Yhden luukun periaate

Lindmanin mukaan Esperi Caren ongelmat osoittavat, että valvonnassa on puutteita ja yritysten oma valvonta ei toimi.

– Hallituksen sote-uudistuksen markkinamallissa riskit edelleen kasvaisivat, kun toimijoiden määrä lisääntyy merkittävästi. Myös valvonta monimutkaistuisi samalla kun valvontatoimintaan kohdistuu säästöpaineita.

Hallituspuolueista torjutaan Lindtmanin kritiikki valvonnan monimutkaistumisesta. Myös Varhila sanoo, että nyt meillä on seitsemän valvovaa viranomaista eli aluehallintoviranomaiset ja Valvira. Luovan perustamisen jälkeen on vain yksi viranomainen

Sarkomaa kehottaa katsomaan mitä Ruotsissa on tehty. Siellä on siirrytty yhden luukun periaatteeseen.

– Nyt aluehallintoviranomaisten ja Valviran toimivaltasuhteet eivät ole selvät. Siitä on selkeä virkamiesselvitys.

Sarkomaan mukaan nyt on välillä epäselvää, mihin tahoon otetaan yhteyttä. Siksi on tärkeää, että tulee yksi valvontaviranomainen eli Luova, jonka tarkoituksena on selkeyttää viranomaistoimintaa.

Rehulan mukaan uudistuksen tarkoituksena on hyödyntää käytettävissä olevia niukkoja resursseja nykyistä paremmin eli päällekkäisvalvontaa pystytään vähentämään.

– Jos tässä lainsäädännössä jotain on lisää, niin se on valvonnan lisääntymistä.

Eduskunnalla on aikaa

Rehulan mukaan eduskunnalla on riittävästi aikaa päättää sekä sote-laista että niin sanotuista maakuntalaista.

– Tässä on ihan riittävästi aikaa viedä se lainsäädäntö läpi, kun on vain halua ja tahtoa.

Sarkomaan mukaan on vaikea sanoa vielä, ehtiikö eduskunta päättää luovasta. Kaikki on kiinni eduskunnasta ja siitä tahdosta, miten halutaan viedä eteenpäin.

Luova tulossa

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä on tarkoitus perustaa uusi valtion lupa- ja valvontavirasto eli Luova. Se on valtakunnallinen ja monialainen valtion hallintoviranomainen.

Siihen kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä nykyisistä aluehallintovirastoista, ely-keskuksista, Keha-keskuksista, Valvirasta ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melasta.

Tehtävien kokoamisen myötä aluehallintovirastot ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira päättävät toimintansa.