Yksi lumihaara olympiavalmennuskeskushankkeesta erkanee ulos Vuokatti–Ruka -akselilta. Kuusi seitsemästä nuorten olympiafestivaaliin valitusta urheilijasta harjoittelee Tahkon alppikoulussa.
Lumilajien keskittyminen etenee Suomessa rytinällä, kun Olympiakomitea julkisti viime viikolla Vuokatti-Rukan olympiavalmennuskeskushankkeen. Vaikka noin 350 urheilijan olympiavalmennuskeskuksen toimintaympäristönä ovat Vuokatti sekä Ruka, on yksi osa talvilajiosaamisesta jyvitetty myös muualle.
Alppilajeissa toimintaa on keskitetty Nilsiän Tahkovuoren alppikouluun, joka on osaltaan vienyt suomalaisjunioreita kohti maailmancupin rinteitä jo 25 vuoden ajan.
Sadat suomalaisnuoret ovat yhdistäneet koulun ja alppiharjoittelun Nilsiän maisemissa. Heistä menestyneimmät ovat poimineet tulosta ennen kaikkea nuorisosarjoissa aina MM-tasolla asti.
Tällä hetkellä eri puolelta Suomea tulleita alppikoululaisia on lukion eri vuosikursseilla, akatemian jatko-opinnoissa ja talent teamissa 45 lasta sekä nuorta. Heitä sparraa eteenpäin seitsemän valmentajaa.
Mies Tahkon juniorilaskijamyllyn takana on Veli-Matti Kuusela, joka on ollut mukana alppikoulun toiminnassa alusta alkaen.
– Nuorten ja junioreiden taso Suomessa on tällä hetkellä hyvä, jos heitä verrataan lajin huippumaihin.
Kuuselan mukaan alppihiihdossa keskitetyn valmennuksen piirissä ovat kaikki ikäluokkansa parhaat suomalaisjuniorit 14 vuodesta alkaen.
– Tahkon osalta buumi on ollut todella hyvä viime vuosien aikana. Viime vuosi oli tuloksellisesti parhaamme. Esimerkiksi Riikka Honkanen laski nuorten MM-kisoissa suurpujottelussa pronssia.
Honkanen on hyvä esimerkki siitä, kuinka Tahkolle tullaan pääasiassa maakunnan ulkopuolelta. Hän on lähtöisin Klaukkalasta ja edustaa Helsinki Ski Clubia.
Ski Sport Finland piti kahden paikan taktiikasta
Tahkon tämän hetkisestä lajiosaamisesta junioreissa kertoo paljon olympiakomitean Euroopan nuorten olympiafestivaalien talvikisoihin Bosnia-Hertzgovinaan pian lähtevien alppihiihtäjien kokoonpano. Suomen seitsemästä EYOF-alppinistista kuusi on Tahkon riveistä.
Olympiakomitean puuhatessa talvilajikeskittymäänsä Vuokatti–Ruka -akselille asetti alppilajien kattojärjestö Ski Sport Finland ehdoksi omien lajiensa kotipesän pysymisen Kuusamon lisäksi Pohjois-Savossa.
Junioriurheilijoiden keskittymisen tavoitteena haetaan parhaille parasta valmennusosaamista parhaassa mahdollisessa ympäristössä, lajirajat rikkoen ja unohtamatta tutkimus- sekä kehitystyötä.
– Meidän on pystyttävä vastaamaan haasteisiin parhaan kansainvälisen vaatimustason mukaisesti valmennusosaamisessa, sen sisällöissä ja olosuhteissa. Olympiavalmennuskeskuksen toimintaan satsaaminen on jatkossa myös yksi keskeinen elementti lumilajien tukipäätöksissä, joita Huippu-urheiluyksikkö tekee vuosittain, OVK:n ohjausryhmän puheenjohtaja Olli-Pekka Kärkkäinen linjaa tiedotteessa.
Tieteellisen testauksen osalta tahkolaiset ovat tähän asti menneet Rovaniemelle asti, jatkossa huomattavasti lähemmäs Vuokattiin.
Kuusela on oman lajinsa osalta nähnyt 25 vuoden ajan, kuinka keskittäminen potkii nuoria urheilijoita eteenpäin. Yhteisharjoittelussa kukaan ei halua hävitä treeniseuralleen.
– Meillä on tällä hetkellä pojissa todella tasainen ikäluokka 2001-syntyneissä. Heistä viisi on ikäluokkansa 50 parhaan juniorin joukossa. Se on suomalaisittain hyvä määrä. Jos samanlaisia vuosia tulisi enemmän niin porukasta nousisi väkisin joku maailman parhaiden aikuislaskijoiden sekaan.
Mutun sijaan tietopohjaisempaan suuntaan
Alppihiihto eli pitkään todellisia kultavuosiaan Suomessa, kun Tanja Poutiainen ja Kalle Palander takoivat hurjaa menestystä maailman kärkilaskijoiden seassa.
Kaksikon lopetettua on ollut kohta viisi talvea todella hiljaista. Maailmancupin rahakkaassa alppisirkuksessa ei ole tullut kuin yksittäisiä pistepilkahduksia.
Alppiväki Suomessa uskoo yhä vankasti, että kovan työnteon kautta vuorettoman maan urheilija nähdään lähitulevaisuudessa maailmancupin ja arvokisojen palkintokorokkeella.
– Totta kai meiltä noustaan. Se on vain ajankysymys, Ski Sport Finlandin urheilujohtajana kesällä aloittanut Tommi Viirret, joka on yksi Tahkon ensimmäisiä alppikoululaisia, kommentoi.
Toivoa oikeanlaisesta tekemisestä on antanut tänä talvena ennen kaikkea 19-vuotias Nella Korpio, joka on tykittänyt pujottelussa maailmancupin toiselle kierroksella ja pisteille kolme kertaa.
– Marginaalit Korpion tasolla ovat niin pienet, että kolme kisaa putkeen pisteille on todella hyvä, Tahkon alppikoulun toiminnanjohtaja Veli-Matti Kuusela näkee.
Viirret kertoo, että alpin lajiliitto muuttaa toimintaansa koko ajan tietopohjaisempaan suuntaan.
– Sillä puolella on kehitystarpeita. Emme ole välttämättä dokumentoineet kaikkea siinä määrin kuin olisi toivottu.
Lajien keskittäminen saa Viirretiltä ehdottoman kannatuksen.
– Väkilukuun nähden Suomi on urheiluopistoja -akatemioita ja -lukioita todella kattavasti, ja Suomi tavoittaa urheilijansa potentiaalisesti paremmin kuin moni muu maa. Tämä mahdollistaa yksilöllisemmän valmennuksen laajemmin ja koen, että se on kilpailuetumme kansainvälisesti. Uskon, että lähivuosina osaamme hyödyntää tätä kilpailuetua paremmin. Se tosin vaatii, että koko urheilukenttä yli lajien osaa toimia yhteistyössä.
Alppihiihdon MM-kisat lasketaan Ruotsin Åressa 4.–17. helmikuuta. Liitto julkistaa Suomen MM-joukkueen keskiviikkona 30. tammikuuta.
– Koska kilpailut ovat Ruotsissa, katsomme mahdollisuuksia saada Suomelta mukaan isomman joukkueen kuin kaksi vuotta sitten.
– Lajin parissa on ollut hyvää nostetta viime aikoina, kun kolme urheilijaa on laskenut maailmancupin pisteille. . Uskon, että Suomella on hyvät mahdollisuudet menestykseen. Erityisesti joukkuekilpailussa jopa todella korkealle, Viirret jatkaa.
Vaikka aikuisten huippumenestystä maailmalla ei ole viime vuosina tullut, viehättää rinteen vauhdilla alas laskeminen edelleen isoa joukkoa suomalaislapsia. Tästä esimerkkinä viime viikonlopun Tahkon kisat, joihin osallistui 250 junioria.