Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ylijohtaja Hannu Rossilahti vaatii paluuta aktiivisen asuntopolitiikan aikaan ja omistusasumisen tukemiseen.
Tilanne on niin vaikeassa asennossa, että se ei oikene enää pienellä säädöllä. Näin väittää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti viitaten Suomen asuntopolitiikkaan ja talouspolitiikkaan yleisestikin.
– Yhteiskunta on oikeastaan hylännyt pieni- ja keskituloiset aika laajalti, hän lataa virkahuoneessaan Lahden Vesijärvenkatu 11:n ylimmässä kerroksessa.
Rossilahti on työskennellyt 70-vuotisjuhlavuotta viettävän Aran palveluksessa vuodesta 1993. Noin 26 vuodessa hän on nähnyt "markkinavoimien jylläämisen" vaikutukset asuinoloihin, asumisen hintaan ja valtion menoihin.
– Yhteiskunta pyrki aiemmin ratkomaan aktiivisesti asuntoasioita. Nyt luotetaan ihan liikaa markkinoihin, jotka eivät ratko kuin maksukykyisten ongelmia.
"Ideologisia esteitä"
Rossilahden mielestä nykyisen asuntopolitiikan pulmat johtavat uusliberalistiseen markkinatalousajatteluun ja sen yhä hallitsevammaksi muuttuneeseen asemaan.
– Olin yhdessä tilaisuudessa viime syksynä, missä ihmiset totesivat, että kyllä näitä asuntohommia voisi ratkaista helpostikin, mutta se ei käy, koska me olemme markkinataloudessa, Rossilahti kertoo.
– Pitäisi pohtia, keitä varten tämä yhteiskunta ja rakenteet ovat ylipäätään olemassa. Nehän ovat meitä kaikkia varten. Jos tällaisia ideologisia esteitä rakennetaan, ettei voida ratkaista asioita, se on vähän sääli.
"Eriarvoistuva kehitys pitkällä"
Vuokra-asumiseen sysäävä kehitys erityisesti pääkaupunkiseudulla ei Rossilahden mielestä aja ihmisten tai yhteiskunnan eikä julkisten varojen käytönkään etua.
– Tässä suhteessa eriarvoistuva kehitys on mennyt aika pitkälle, ja tuntuu, että markkinamekanismi vielä ikään kuin hyödyntää ihmisen vaikeaa asemaa. Ihmiset rahastetaan kuiviksi. Jos omat rahat eivät riitä vuokraan, otetaan vielä valtion rahat taskuun, Rossilahti sanoo.
Hän viittaa asumistukeen, jota valtio jakoi viime vuonna vuokralaisten kautta vuokranantajille yli kaksi miljardia euroa. Potti on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
– Vaikka yksityiset rakennusyhtiöt eivät sanokaan tuottavansa asuntoja valtion tuella, kulut kuitenkin maksaa valtio, Rossilahti huomauttaa.
Ehdottaa omistusaravan paluuta
Mitä Rossilahti siis ehdottaa?
Ensinnäkin hän toivoo 1990-luvun lopulla kuopatun, omistamista tukevan aravalainan tai sen kaltaisen järjestelmän palauttamista.
Järjestelmä ei välttämättä enää perustuisi valtion suoraan lainaan, vaan esimerkiksi tavallisen yhtiölainan ja asukkaiden omien rahojen päälle tarjottavaan valtion takaamaan lainaan. Takauksen osuus voisi olla yli puolet, joten rahoitusyhtiölle ei koituisi riskiä.
– Tämä olisi ihan helppoa eikä maksaisi valtiolle pennin hyrrää, Rossilahti sanoo.
Ideana olisi antaa takaus omakustannushintaan eli kohtuuhintaan toteutettaville kohteille.
– Juuri kohtuuhintaisuus on ollut yhteiskunnan kädenjälki tähän asumiseen. Rahoitus on vain varmistanut, että sitä voidaan tehdä.
Kulut voisivat vähentyä selvästi
Rossilahden laskelmien mukaan asumisen tukemiseen käytetyt eurot vähenisivät jopa murto-osaan nykyisestä, kun asumisesta hyötymään pyrkivät tahot pudotettaisiin välistä pois.
Toisekseen Rossilahti siirtyisi vähävaraisille suunnatusta "sosiaalisesta asuntotuotannosta" kaikille suunnattuun julkiseen tuotantoon.
Yksi ratkaisu voisi olla myös asunto-osuuskunnat, joita on alettu nyt pilotoida. Rossilahden vuonna 2017 valmistuneen selvityksen mukaan ne lisäisivät kohtuuhintaisen asumisen tarjontaa pieni- ja keskituloisille.