Ilmastolaskureista kaivattaisiin vertailutietoa.
Lentämisen ilmastopäästöjen hyvittäminen vapaaehtoisella maksulla kiinnostaa yhä useampaa, mutta usein homma kaatuu erilaisten laskureiden viidakkoon. Internetissä on useita laskureita, joilla voi arvioida aiheuttamaansa hiilijalanjälkeä ja siitä koituvaa hyvitysmaksun suuruutta.
Toistaiseksi vasta harva hyvittää lentopäästönsä. Vapaaehtoista lentomaksua maksaa Sitran arvion mukaan 6–7 prosenttia lentomatkustajista, mutta kiinnostus maksuun on kasvamassa.
Ilmastoaktivisti Leo Stranius uskoo vapaaehtoisten lentomaksujen olevan vain välivaihe matkalla kohti pakkoa. Halpojen lentojen aika on pian ohi.
– Kompensointi ei kauan ole vapaaehtoista hyväntekeväisyyttä, vaan siitä tulee pakollista. Lentoyhtiöt alkavat hinnoitella lentonsa niin, että päästöjen kompensointi on sisäänrakennettuna, Stranius sanoo.
Stranius uskoo, ettei lentoyhtiöiden kompensaatiomaksuissa ole kyse pelkästä vastuullisuusperformanssista vaan aidosta huolesta ja tulevaisuuteen varautumisesta.
– Liiketoimintaympäristö muuttuu. Lentoliikenne on jo mukana päästökaupassa, biopolttoaineita lisätään lentokerosiiniin, sähkölentokoneita kehitetään. Matkustustarve vähenee eikä tulevaisuudessa ole enää ok lentää holtittomasti fossiilisilla polttoaineilla.
Mikä laskuri? Mihin raha käytetään?
Kuluttaja voi kompensoida lentomatkustamisensa päästöjä maksamalla hyvitysmaksua, jolla rahoitetaan hiilidioksidipäästöjä vähentäviä toimia muualla.
Lentomatkustajan on kuitenkin lähes mahdotonta vertailla lentoyhtiöiden ja järjestöjen tarjoamien laskureiden eroja, eikä se helppoa ole asiantuntijoillekaan. Eri laskurit antavat erisuuruisia lukuja samalle lentomatkalle.
– Tarvittaisiin ehdottomasti puolueetonta vertailutietoa. Tällä hetkellä tieto on niin hajanaista, että tavallisen kuluttajan on vaikea pysyä kärryillä, erikoistutkija Johanna Niemistö Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
– Kompensointia kohtaan esiintynee epäluuloja siitä, auttaako se mitään. Lisäksi kompensointi on aikaisemmin ollut monimutkaista ja ehkä tietoisuus mahdollisuudesta vähäistä. Epäilemättä se yleistyy jatkossa, matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja Antti Honkanen uskoo.
Suurin osa laskureista ottaa huomioon vain lentomatkan hiilidioksidipäästöt, osa myös muut ilmakehävaikutukset, jotka helposti vähintään kaksinkertaistavat päästöt.
– Muilla ilmakehävaikutuksilla tarkoitetaan, että lentämisessä syntyy hiilidioksidin lisäksi myös muita ilmakehään vaikuttavia yhdisteitä, esimerkiksi vesihöyryä, typen ja rikin oksideja, häkää ja pienhiukkasia. Usein vedotaan siihen, ettei niiden yhteisvaikutusten osalta ole vielä pystytty määrittämään yksiselitteistä kerrointa. Laskuria valitessaan kuluttajan täytyy näitäkin miettiä, Niemistö sanoo.
Päästölaskennan tulos vaihtelee myös sen mukaan huomioidaanko laskennassa lentokone- ja moottorityypit sekä polttoaineen jalostuksen ja kuljetuksen aiheuttamat päästöt.
"Kuluttaja pääsee tekemään arvovalintoja"
Seuraavaksi onkin päätettävä, mihin haluaa lentomaksullaan vaikuttaa.
– Kuluttaja pääsee tekemään arvovalintoja. Haluaako esimerkiksi tukea kehitysmaiden energiahankkeita vai Suomessa metsiin ja soihin liittyviä hankkeita? Niemistö pohtii.
Puiden istuttamista kehitysmaihin on arvosteltu siitä, ettei tulosten pysyvyydestä ole varmuutta. Metsää voidaan aina hakata ja polttaa. Monet järjestöt sijoittavatkin erilaisiin kestävän energian hankkeisiin kuten biokaasuun, tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan.
– Voi miettiä esimerkiksi sitä, saako kompensaatiolla aitoja ja lisäisiä päästövähennyksiä. Eli että menevätkö rahat hankkeeseen, jota ei toteutettaisi, jos hyvitysjärjestelmää ei olisi taustalla. Gold Standard -sertifioituja hankkeita pidetään kriteereiltään tiukimpina ja esimerkiksi WWF suosittelee niiden käyttöä, Niemistö sanoo.
Suomalainen CO2Esto ostaa päästöoikeuksia pois EU:n virallisilta päästökauppamarkkinoilta, jolloin niitä jää vähemmän saastuttavalle teollisuudelle. Euroopan talousalueen sisäiset lennot ovat kuuluneet päästökaupan piiriin jo vuodesta 2012 lähtien.
Valitse ainakin suorat lennot
Lentämisen arvioidaan kaksinkertaistuvan maailmanlaajuisesti 20 vuodessa, mikä tarkoittaa noin 8,2 miljardia lentomatkustajaa vuonna 2037. Suomalaisten lentämisestä pääosa on ulkomaille kohdistuvaa vapaa-ajan matkailua.
Yksittäisen kuluttajan hiilijalanjäljessä lentomatkailun rooli voi olla suuri. Kun päälle lisätään asiaan kuuluva ilmastoahdistus, tulee houkutus viherpestä omaatuntoaan lentomaksulla.
Maan ystävien vapaaehtoista lentomaksua kertyi viime vuonna liki kaksinkertainen summa verrattuna aikaisempien vuosien tasoon. Vuonna 2018 Maan ystävien lentomaksutuotto oli 11 700 euroa, kun se vuodesta 2006 lähtien on pyörinyt noin 6 000 eurossa vuosittain. Aikaisempi huippuvuosi oli 2010, jolloin tuotto ylsi 8 500 euroon.
Myös yritykset voivat maksaa lentohyvitystä työmatkalennoistaan. Maan ystävien suositus on maksaa 10 prosenttia lentolipun hinnasta, mutta eri laskureilla summat voivat vaihdella isostikin.
– Monen toimijan maksut ovat aika alhaisia eli kannattaa miettiä, riittääkö se oikeasti kompensoimaan päästöjä, Niemistö miettii.
Kannattaako sitten maksaa muutama euro lentomaksua omantunnon rauhoittamiseksi, mutta säästää satanen valitsemalla halvin mahdollinen lentoyhtiö ja taittaa matka muutaman välilaskun kera?
– On tietenkin parempi maksaa edes vähän kompensaatiota kuin ei ollenkaan. Mutta ainakin kannattaisi valita suorat lennot ja vähäpäästöinen lentokone, Stranius sanoo.