Suurimmat sote-yritykset kasvaneet eniten – "Kuntien kireä hankintapolitiikka on ajanut pk-sektorin toimijat ahtaaseen rakoon"

Ulkomaalaistaustaiset yritykset ovat vallanneet alaa hoiva-alalla, mutta Hyvinvointialan johtavan elinkeinoasiantuntijan mukaan ilmiötä on liioiteltu.

Jo noin joka toisen hoivakodissa asuvan vanhuksen palvelun tuottaa yksityinen yritys, ja tuottaja on yhä useammin kansainvälisessä omistuksessa oleva suuryritys.

Tiedot ovat peräisin Hyvinvointiala HALI ry:n teettämästä tilastollisesta selvityksestä , joka julkaistiin lokakuun lopussa.

– Lukumääräisesti pk-toimijat ovat edelleen merkittävin ryhmä, sanoo kuitenkin johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki Hyvinvointialalta.

Yksityisissä hoivakodeissa asuu siis parikymmentätuhatta suomalaisvanhusta.

Yksityisten palveluntuottajien osuus markkinoista on ollut loivassa kasvussa noin 15 viime vuoden ajan, sanoo Närkki.

– Hoivapaikkojen määrä lisääntyy kuitenkin hitaammin kuin hoivan tarvitsijoiden määrä, Närkki sanoo.

Yksityisten ostopalveluiden osuus hoiva-asumisesta vaihtelee roimasti maakunnittain.

Etelä-Savossa yksityisiä ostopalveluita on Hyvinvointialan tilaaman raportin mukaan 69 prosenttia ja Uudellamaalla, Pirkanmaalla sekä Kanta-Hämeessä yli 50 prosenttia.

Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla yksityisten ostopalveluiden osuus on alle 20 prosenttia.

Suuret kasvattaneet osuuttaan eniten

Asukkaiden määrää nopeammin ovat kasvaneet alan yritysten henkilöstömäärä ja liikevaihto. Vuodesta 2013 vuoteen 2017 asumisen sisältäviä sosiaalipalveluita tarjoavien yritysten henkilöstömäärä kasvoi 31 prosenttia ja liikevaihto peräti 42 prosenttia.

Samaan aikaan yritysten määrä on vähentynyt eli suuret yritykset ovat kasvaneet entisestään, eniten niistä suurimmat. Yli 250 henkeä työllistävien yritysten osuus hoiva-asumisen työllisyydestä ja liikevaihdosta kasvoi vuosina 2013–2017 noin 35 prosentista 51 prosenttiin.

Yksi syy on raportin mukaan se, että suuryritykset kestävät tappioita lyhyellä tähtäimellä pieniä paremmin.

– Taustalla on muun muassa kuntien kireä hankintapolitiikka, joka on monin paikoin ajanut pk-sektorin toimijat ahtaaseen rakoon, Aino Närkki sanoo.

Hän viittaa muun muassa alalla yleistyneeseen käänteiseen kilpailutukseen. Siinä kunta sanelee hinnan, jolla palvelu on tuotettava, ja tuottajan on sovitettava palvelutaso hintaan sopivaksi.

Närki nostaa esiin myös alan vaatimien investointien suuruuden.

– Ja kun puhutaan ympärivuorokautisesta toiminnasta, se vaatii tietyn henkilöstömäärän joka tapauksessa.

Vuonna 2007 ikääntyneiden asumispalveluita tarjoavien yritysten keskimääräinen henkilöstömäärä oli selvityksen mukaan 15, vuonna 2017 jo 58.

"Useimmat sijoittajat eivät odota nopeaa tuottoa"

Ulkomaalaistaustaisten yritysten osuus suomalaisten vanhusten ja vammaisten asumispalveluista on kasvanut nopeasti, vuosien 2010 ja 2017 välillä 8 prosentista 34 prosenttiin.

Aino Närkin mielestä yrityskauppoja ei ole sosiaalialan yritysten määrään nähden kovin merkittävää määrää. Hänestä ulkomaisten sijoitusyhtiöiden omistuksista on tehty liian iso numero.

– Jos vaikka rakennusteollisuuteen tulee ulkomainen sijoittaja, siitä kolme päivää iloitaan, mutta jos tälle alalle tulee ulkomainen sijoittaja, sitä itketään kolme päivää. Näistä sijoittajista useimmat eivät odota nopeaa tuottoa. Tulee muistaa, että yksityiset toimijat ovat viime vuosina rakentaneet maahamme satoja ajanmukaisia palvelutaloja.

Ulkomainen pääomasijoittaja on monen suurimman hoivayrityksen pääomistaja: Attendolla ruotsalainen Nordstjernan, Mehiläisellä kansainvälinen CVC Capital Partners, Esperi Carella brittiläinen Intermediate Capital Group ICG.