Huudot ovat kuin armeijassa, ja niin on näkykin. Neljänkymmenen hengen joukkue kiinalaisia etenee juoksumarssia kohti kymmenhenkistä lahtelaisryhmää. Rivit ja jonot ovat suorat.
Marssijat ovat Olympic Youth Schoolin opiskelijoita. Olympic viittaa siihen, että opinahjossa valmennetaan olympiatoivoja. Seuraavat talvikisat pidetään Pekingissä vuonna 2022. Hiihtolajit käydään täällä Zhangjiakoussa, 200 kilometrin päässä pääkaupungista.
Mutta mitä suomalaiset täällä tekevät?
”Beijing!” On heinäkuun viimeinen päivä 2015 Malesian Kuala Lumpurissa. Peking on juuri tehnyt historiaa: ensimmäistä kertaa kesäolympialaiset järjestänyt kaupunki sai myös talvikisat. Valinta tuo mukanaan valtavan haasteen.
Olympialaisissa on paljon lajeja, joista Kiinalla ei ole juuri mitään kokemusta. Niihin kuuluvat muun muassa suomalaisille rakkaat maastohiihto, mäkihyppy, ampumahiihto ja jääkiekko.
Vaikka Kiinan itseluottamus on rajaton, maa tajuaa, että se tarvitsee apua – pohjoismaisen hiihtokansan, suomalaisten apua.
Kiinalla on ollut tällä vuosikymmenellä ongelmalliset välit Norjaan ja Ruotsiin. Syynä ovat ihmisoikeuskysymykset: Suomi on pitänyt elinkeinosuhteita niitä tärkeämpinä. Sitä paitsi Suomi on lähempänä. Helsinki on vain noin kahdeksan tunnin päässä.
Iso pyörä lähti pyörimään, kun presidentit Sauli Niinistö ja Xi Jinping tapasivat Helsingissä keväällä 2017. Kiinalaisia alkoi käydä jo samana vuonna Lahdessa, Jyväskylässä ja Kuopiossa.
− He eivät erottaneet mäkihyppyä maastohiihdosta. Toisaalta ihmeteltiin myös, miksei mäkihypyssä tehdä voltteja, muistelee Isto Vanhamäki, Lahden seudun yrityksiä auttavan Ladecin kehityspäällikkö.
Presidentti Jinpingin tavoite on saada 300 miljoonaa uutta kiinalaista harrastamaan talviurheilua vuoden 2022 olympialaisiin mennessä. Maahan ollaankin rakentamassa yli 2 000 uutta jäähallia ja 800 hiihtokeskusta.
Bisnespotentiaalissa puhutaan sadoista miljardeista euroista. Pienikin siivu Suomeen voi olla paljon.
Yhteistyön suomalaisten kanssa toivotaan jatkuvan kisojen jälkeenkin. Ainakin Zhangjiakou ja Lahti ovat vannoneet, ettei tuore rakkaus ole vain yhden olympiadin juttu.
Koska Kiina on kunnianhimoinen, maa janoaa myös menestystä. Mitaleja halutaan mahdollisimman paljon jo Pekingin kisoista.
Niitä tuskin tulee maastohiihdosta. Olemme olympiamaisemissa tammikuun puolivälissä, eikä missään ole luonnonlunta. Tilanne on tyypillinen. Täällä on niin kuivaa, että valkoista näkyy vain laskettelurinteissä. Niissä tykit laulavat.
Eikä missään ole latujakaan – ei edes Olympic Youth Schoolissa.
Koulun rakennuksissa on niin kylmä, että sekä työntekijät että oppilaat istuvat toppatakit yllään. Pienessä luokkahuoneessa on noin 60 lasta. Jokaisen pöydällä on vino pino kirjoja.
Pänttäämisen ohella tärkeää on treenaaminen.
Suomalaisryhmä viedään pieneen liikuntatilaan. Sen perällä kolme nuorukaista puhkuu tasatyöntöä hiihtolaitteissa. Maallikkokin näkee, etteivät he koskaan tule hätyyttämään kansainvälistä kärkeä.
Tilanne saattaa olla toinen kymmenen vuoden kuluttua. Viime marraskuussa Lahti ja Zhangjiakou solmivat ystävyyskaupunkisopimuksen, ja samalla tehtiin myös ensimmäinen yritysdiili: Jani Klingan JK Pro Coaching alkaa valmentaa kiinalaisnuoria maastohiihtäjiksi.
Se tapahtuu juuri täällä Olympic Youth Schoolissa. Suurin haaste on se, ettei maassa ole minkäänlaista hiihtokulttuuria. Sitä on vaikea syntyäkään ilman lunta.
Lunta olisi Pohjois-Kiinassa, mutta siellä on talvisin usein 30 astetta pakkasta, niin kuin esimerkiksi jääveistoksistaan tunnetussa Harbinissa.
Kylmyys ei ole estänyt suomalaisia tekemästä Harbinin kanssa yhteistyötä. Kaupungissa on käyty esittelemässä Peltosen suksia ja Startin voiteita. Tuorein saavutus on Hiihtoliitolta: Harbinissa järjestetään vuoden kuluttua ensimmäinen Finlandia-hiihto. Kiinalaiset maksavat suomalaisille miljoona euroa.
Hiihtoliitto on sopinut laajemmastakin yhteistyöstä Harbinin alueen hallinnon kanssa. Järjestö konsultoi ja avustaa kaupunkia hiihtokulttuurin luomisessa.
Yksi lumettomassa Olympic Youth Schoolissa tasatyöntöä lykkivistä on 17-vuotias Li Boxiang. Hän ei edes pyri hiihtäjäksi.
− Harjoittelen täällä lähinnä juoksemista ja pituushyppyä, mutta tavoitteeni on päästä opettajaksi, Boxiang kertoo.
Hän on ollut jo kaksi vuotta melkoisessa prässissä: kouluun kuudeksi, keskipäivällä kahden tunnin tauko, sen jälkeen pänttääminen ja treenaaminen jatkuvat iltakymmeneen. Aamulla sama uusiksi.
Boxiang, niin kuin muutkin koulun 4 000 oppilasta, ovat kotoisin lähiseudulta.
Kouluvierailun jälkeen on vuorossa kaupunginjohtajien vetämä tapaaminen. Pitkän pöydän toisella puolella on kymmenen kiinalaista ja toisella saman verran suomalaisia. Tunnelma on arvokas, kohtelias ja jäykkä.
Pormestari Wu Weidongin vieressä istuu pöydän ainoa mies, jolla ei ole kravattia. Sen sijaan hänellä on rinnuksissaan sirppi ja vasara -pinssi. Yang Qianhe ei puhu mitään, sillä hän on päällystakki. Puolueen paikallisjohtaja on tullut valvomaan pormestaria esikuntineen. Sekin kertoo, että tilaisuus on tärkeä.
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timosen aloitteesta muodollisuudet jätetään nopeasti ja mennään konkretiaan. Zhangjiakoulaiset kyselevät, kuinka pitkä ja leveä harjoitteluladun olisi hyvä olla. Kolme kilometriä ja kahdeksan metriä, vastaa ex-koripalloilija ja Lahden nykyinen liikuntatoimenjohtaja Tommi Lanki.
Loputkin jäykkyydet katoavat illallisella. Syöminen on sivuseikka, sillä nyt kilistellään urakalla. Mitä isompi pamppu, sitä isompi malja riisiviinaa. Äsken niin viralliset kiinalaiset hymyilevät muikeasti.
Ilta loppuu yhtä nopeasti kuin alkoikin. Parin tunnin jälkeen isännät kiiruhtavat yksissä tuumiin kotiin.
Varhain aamulla suomalaisten bussi kaartaa olympialaisten kisapaikoille. Zhangjiakoussa mitellään pohjoismaiset hiihtolajit, ampumahiihto, freestylehiihto ja lumilautailu.
Lahtelaisilla olisi tietysti eniten annettavaa mäkihypylle ja maastohiihdolle, mutta niiden kisapaikkoja ei esitellä. Syitä on ainakin kolme: rakentamista on tuskin aloitettu, niiden urakkasopimukset on myyty muille kuin suomalaisille ja tykkiluntakin on nyt vain laskettelukeskuksissa.
Niinpä tie vie mäkeen.
Malesialaisten rakennuttamassa Gentingin hiihtokeskuksessa Olympic Youth Schoolin oppilaat pääsevät harjoittelemaan olympiarinteissä. 14-vuotias Wu Ruifeng treenaa lumilautailua ja 16-vuotias Guo Siran half-pipea. Heidänkin päivänsä kestävät aamusta iltaan.
Ruifeng on vasta aloittanut kilpaurheilun, mutta Siranilla on tavoitteena menestyä tässä samaisessa paikassa jo vuoden 2022 kisoissa. Taitoa riittää, sillä hän jo Kiinan juniorimestari.
Kiinan menestys nojaa muutenkin vahvasti Gentingissä kisattaviin lajeihin. Viime olympialaisissa Pyeongchangissa maa nappasi yhdeksän mitalia, joista neljä freestylestä tai lumilautailusta.
Toinen tukijalka ovat luistelulajit. Korean kisoissa jäältä tuli viisi mitalia, muun muassa ainoa kulta. Sen toi kaukalopikaluistelusta Wu Dajing.
Ei siis ihme, että Kiinaan halutaan rakentaa nimenomaan hiihtokeskuksia ja jäähalleja. Niissä ei tarvita luonnonlunta, ja menestystä on tullut jo olympiatasolla.
Maastohiihdolla on haastavampaa, mutta suomalaiset yrittävät. Zhangjiakoun alueen viimeinen etappi on Wanlongin hiihtokeskus.
Asiakkaita on paljon enemmän kuin muissa, uudemmissa laskettelupaikoissa. Wanlong on vakiinnuttanut asemansa rikkaiden kiinalaisten alppihiihtomekkana jo vuosituhannen alussa.
Vastapäisillä rinteillä kiemurtelee Kiinanmuuri.
Paikan omistava, valkoisiin pukeutunut miljardööri Luo Li suoristaa vieraiden eteen alueen kartan. Tänne pitäisi piirtää kolmen kilometrin harjoituslatu. Alue on parin kilometrin korkeudessa, kylmä ja tuulinen – ehkä sopivin korkean paikan leirille.
Kiinalaisten toiveena on myös hirsimökkejä ja harjoittelukeskus.
− Kun palaamme kotiin, aloitamme työt välittömästi, kaupunginjohtaja Timonen lupaa Lille.
Lahtelaisten kannalta olisi parempi, että kiinalaisia tulisi Lahteen harjoittelemaan sen sijaan että suomalaisia käy vain Kiinassa valmentamassa. Maailmankuulujen hyppyrimäkien ja hiihtostadionin lisäksi Lahdella on tarjota Pajulahden urheiluopiston anti: harjoittelupaikat esimerkiksi hiihdolle ja jääkiekolle, testauspalveluja sekä alppimajoja.
– Eikä ilmasiltaa voi väheksyä. Kuten huomasit, tänne pääsi tosi kätevästi, urheiluopiston rehtori Lasse Mikkelsson sanoo viitaten Helsinki-Vantaan sijaintiin.
Pajulahti ja koko Suomi haluavat huippu-urheilijoiden lisäksi turisteja. Rovaniemelle ja muualle Lappiin on tulijoita, mutta Etelä- ja Väli-Suomeen kiinalaismatkailijoita mahtuisi paljon lisää. Esimerkiksi Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seudut hamuavat aktiivilomalle tulevia individualisteja.
− Meillä ei ole tarjota heille joulupukkia ja seitsemän tähden hotelleja, mutta voimme tarjota aitoutta ja uniikkeja elämyksiä, projektijohtaja Mikko Saarinen matkailua edistävästä Lahti Regionista kiteyttää.
Kiinalaiset ovat haluttuja turisteja. He kuluttavat Suomessa käydessään ulkomaalaisista eniten rahaa, keskimäärin 1 200 euroa hengeltä. Se on lähes tuplasti muihin nähden.
Bussi saapuu Pekingiin. Kaupungin saastetilanne on niin paha, että kadun toiselle puolelle hädin tuskin näkee. Pekingissä asuvilla on kännykässään tietysti sovellus, joka näyttää tarkan ilmansaastearvon. Ruutu näyttää lukua 552, kun Suomen kaupungeissa se on yleensä alle 10.
Saastetta tai ei, Kiinan pääkaupungissa käydään suurin osa tulevien olympialaisten tapahtumista. Esimerkiksi avajaiset ja päättäjäiset ovat vuoden 2008 kesäkisoista tutulla Linnunpesä-stadionilla ja curling Vesikuutio-uimahallissa.
Peking on tärkeä paikka myös bisneslobbareille. Kaupunkiin saapuessaan lahtelaiset liittyvät 50-henkiseen delegaatioon, jota luotsaa Business Finland. Muun muassa yrityksiä maailmanvalloituksissaan auttava organisaatio syntyi vuosi sitten, kun Finpro ja Tekes yhdistyivät. Lahden lisäksi edustettuina ovat Rovaniemi, Turku, Jyväskylä ja liuta yrityksiä.
Business Finlandin Kiinan-invaasio ajoittuu yhteen presidentti Sauli Niinistön valtiovierailun kanssa. Niinistö avaa kollegansa Jinpingin kanssa maiden välisen talviurheiluvuoden. Avajaiset ovat näyttävä tapahtuma, joka noteerataan myös Kiinan televisiossa.
Ennen virallisten osuuksien alkamista Niinistöllä on aikaa antaa lyhyt haastattelu.
Presidentti kertoo, että asiat ovat edistyneet vuoden 2017 ensitapaamisesta niin, että Suomessa yhteistyö on pitkälti yksityissektorin käsissä. Hän pitää hyvin mahdollisena, että Pekingin vuoden 2022 talviolympialaisten myötä Kiinaan syntyy talviurheilubuumi. Sitä suomalaisyritysten kannattaa olla hyödyntämässä.
– Liikuntapaikkojen ja know how’n osalta siinä on hyvä mahdollisuus. Valmennuskeskukset ja urheiluopistot ovat jo olleetkin aktiivisia, Niinistö sanoo.
Presidentin mainitsemat liikuntapaikat ja urheiluopistot ovat matkalla hyvin edustettuina. Pajulahden lisäksi mukana ovat Kisakallio ja Vuokatti sekä kisapaikkoja rakentavat Icepro, Suomen Tekojää, Vepe, ja KVA Architects.
Neljä viimeksi mainittua kertovat siitä, että Suomella on latujen lisäksi tietotaitoa jäähalleista. Niitä aiotaan rakentaa Kiinaan lähivuosina satoja.
KVA-arkkitehtien Olivier Lemarchand esittelee yrityksen jäähalli-innovaatiota Pekingin korkeimman talon 64. kerroksessa. Ikkunasta näkyy futuristisia rakennuksia, muun muassa Kiinan yleisradioyhtiön ”kalsareiksi” nimitetty kummajainen.
Uudella tavalla ajateltu on myös KVA-arkkitehtien suunnittema jäähalli, jossa on kaksi kenttää päällekkäin. Kentistä päällimmäistä voi liikutella valtavilla nostureilla ylös-alas yleisötarpeen mukaan, ja eri kerroksissa voidaan pelata yhtäaikaa esimerkiksi koripalloa ja jääkiekkoa.
– Kiinalaiset arvostavat muunneltavuutta. Kun rakennusalasta on pulaa, on tärkeää, että samoissa tiloissa voi harrastaa eri lajeja ja järjestää esimerkiksi konsertteja, Lemarchand sanoo.
Pilvenpiirtäjän pohjakerroksessa on kauppakeskus. Sen aulassa, luistelukaukalon vieressä, on yksi Reiman lähes kolmestakymmenestä Kiinan-liikkeestä.
Myös Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund kuuluu Suomen delegaatioon. Hänen mukaansa Kiinassa myydään samoja tuotteita kuin muuallakin. Värit vain saattavat olla enemmän sukupuolittuneita: tytöille pinkkiä, pojille sinistä.
− Täällä haalari on innovaatio. Jos Kiinan tavoittelemasta 300 miljoonasta talviurheiluharrastajasta kolmasosakin toteutuu, we are fine, Björklund sanoo hymyillen.
Samanlaiset ajatukset tuntuvat olevan muillakin Kiinaan saapuneiden yritysten ja kaupunkien edustajilla.
Aurinko nousee idästä.
Helsinki, Lahti ja Lillehammer hakivat vuoden 2006 talviolympialaisten isännyyttä, mutta kisat sai Torino. Nyt Suomen olympiakomitea selvittää, kannattaisiko kisoja hakea taas. Janne Leskisen työstämä raportti valmistuu jo alkuvuonna.
Selvityksen taustalla on Kansainvälisen olympiakomitean, lajiliittojen ja kansallisten olympiakomiteoiden valmistelema Agenda 2020, joka muutti vaatimuksia kisojen hakemiselle ja järjestämiselle. Tulevissa olympialaisissa korostuvat kustannustehokkuus, ekologisuus, eettisesti kestävä arvopohja ja läpinäkyvä järjestelyprosessi.
Siitä, parantaako se Suomen mahdollisuuksia, kuulemme pian. Hakemisen järkevyyteen vaikuttaa vahvasti myös se, saako Tukholma vuoden 2026 kisat. Se taas ratkeaa 11. syyskuuta. Jos olympialaiset myönnetään Ruotsiin, ei Suomi saa niitä pitkään aikaan.
Haluaisiko esimerkiksi Lahti yhä olla järjestämässä olympialaisia?
− Ajattelen niin, että olympialaisten konseptin täytyy muuttua muun muassa edullisempaan suuntaan. Lisäksi jos Tukholma saa kisat, tulee pitkä väli. Ja toisaalta on niitä muitakin talvikisoja kuin olympialaiset, Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen pohtii.
− Eli epätodennäköistä muttei mahdotonta. Me järjestäisimme tietysti ympäristöolympialaiset.