Hyvä design kestää aikaa ja kerää käyttäjiä. Esimerkiksi Norm 69 -valaisinta myydään nykyään noin 60 maassa.
Tänä vuonna moni muotoilun klassikko viettää pyöreitä vuosia.
1 Tervetuloa viisikymppisten kerhoon Kari 1!
Muotoilun klassikkojen kerhoon voi päästä myös siten, että luomuksesta tulee vakiintunut osa julkikalustamista. Tuolia edustava Martela kuvaa, että jos kaikki Kari1-tuolit aseteltaisiin rinnakkain, rivi yltäisi Helsingistä Turkuun ja takaisin. Vuonna 1969 suunniteltua Kari1-tuolia on valmistettu kaikkiaan yli puoli miljoonaa.
Pinottavan Kari1-tuolin isä on sisustusarkkitehti, teollisen huonekalusuunnittelun professori Kari Asikainen, joka on suunnitellut kokonaisen Kari-perheen. Kari-tuoleista Kari3-tuoli on palkittu parhaana julkisten tilojen huonekaluna.
Tuoleja valmistettiin aluksi P.O. Korhosen huonekalutehtaalla, missä Alvar Aallonkin kalusteita tuotettiin. Huonekalutehdas tilasi tuolin Asikaiselta, koska markkinoilla ei tuohon aikaan ollut pinottavia, käsinojallisia tuoleja julkisiin tiloihin, ja Asikainen oli antanut osaamisestaan kovat näytöt Kannelmäen kirkon kalustesuunnittelussa.
Näin alkoi Asikaisen ura P.O. Korhosen toisena suunnittelijana Aallon ohella.
Kari1:stä on tullut arkkitehtien suosima julkisten tilojen ”yleistuoli”, joka on kaikessa hiljaisuudessa saavuttanut klassikon aseman. Tuoli on edelleen tuotannossa.
Asikainen tunnetaan käyttötarpeiden saneleman muotoilun puolestapuhujana. Hänen mukaansa hyvässä tuolissa kohtaavat käyttötarpeeseen sopiva mitoitus, materiaali ja muoto, ei esimerkiksi pelkkä ulkonäkö.
2 Aplodit 50-vuotiaalle klassikkovalaisimelle!
Norm 69 on saanut nimensä siitä, että se kootaan 69 osasesta. Myös suunnitteluvuosi on -69.
Arkkitehti Simon Karkov kertoo valaisimen saaneen innoituksensa luonnosta, erityisesti kukista ja kävyistä.
Karkovin luomus sai odotella harvinaisen pitkään tuotantoon pääsyään, sillä se pääsi pöytälaatikosta tuotantoon vasta vuonna 2001.
Normann Copenhagenin kannatti ottaa innovatiivinen valaisin tuotantoon, sillä se on sittemmin useasti palkittu, ja sitä myydään nykyään noin 60 maassa.
3 Akateemikon 50-vuotias hitti on yhä tuotannossa
Yksinkertainen mutta kaunis – siinä akateemikko, arkkitehti ja muotoilija Juha Leiviskän ajatus, kun hän suunnitteli riippuvalaisimensa JL 341 vuonna 1969.
Valaisimessa on paljon samaa kuin tanskalaisen Poul Henningsenin PH-valaisimissa, jotka olivat Leiviskän esikuvia. Lähtökohtana oli valaisin, jonka alapuolen metalliosat heijastavat valon takaisin ylöspäin, jotta valo ei häikäise.
– Tämä on ikiaikainen tekniikka, ja sen vuoksi parhaat lamput muistuttavat toisiaan.
Alvar Aallon tapaan myös Leiviskän työskentelyssä monet muotoilun helmet syntyivät hänen itsensä suunnittelemiin tiloihin. Jokainen Leiviskän valaisimista on saanut alkunsa tällä tavalla.
Valaisin on yhä Artekin valikoimissa.
4 Kelan tilaustyövalaisimista tuli 60-vuotiaita
Alvar Aalto suunnitteli monen suomalaisen tunteman lattiavalaisimen A810 Helsingin Kansaneläkelaitokselle vuonna 1959. Valaisimen jalkaosa on nahkaa ja kaula messinkiä.
Myös A809 syntyi samana vuonna, ja siinä on kahden varjostimen sijasta kolme varjostinta. Tämän valaisimen Aalto suunnitteli ranskalaiselle galleristille ja taiteenkerääjälle Louis Carrénille. Myös Carrénin koti oli Aallon suunnittelema.
Aalto on suunnitellut useita samantyyppisiä valaisimia 1950-luvulla. 1954 syntynyt A805 on saanut lempinimen Enkelinsiipi, ja se on A810:n tavoin suunniteltu Helsingin Kansaneläkelaitokselle. Aallon suunnittelema, Kelan päätoimitalona tunnettu rakennus Helsingin Töölössä on yksi arvostetuimpia Aallon arkkitehtuurikohteita.
5 Fanett on 70-vuotias
Jos on Kari1-tuoleja tehty puoli miljoonaa, niin merkittävimpiin suomalaismuotoilijoihin kuulunut Ilmari Tapiovaara pani vielä paremmaksi. Hänen vuonna 1949 suunnittelemaansa Fanett-tuolia (kuvassa myöhemmin valkoiseksi maalattu Fanett) on myyty yli miljoona kappaletta. Se on suomalaisen kalustehistorian eniten tuotettuja tuoleja ja Tapiovaaran tunnetuimpia huonekaluja.
Suosio toi mukanaan myös kopioinnin, ja monessa kodissa onkin Fanett-tuolilta näyttäviä pinnatuoleja, jotka osoittautuvatkin tarkemmassa tarkastelussa kopioiksi.
Fanett on suunniteltu alun perin ruotsalaiselle Edsby Verken Ab:lle, mutta vuodesta 1955 sitä alkoi valmistaa Asko. Tuoli on mukaelma englantilaisesta pinnatuolista. Mainoslauseissa Tapiovaaran tuolia markkinoitiin näin: ”Fanett on perinteellinen ja uudenaikainen, arvokas ja viihtyisä, kevyt ja lujarakenteinen. Se on harmoninen huonekalu, jonka voitte sijoittaa yhtä hyvin uuteen kuin vanhanaikaiseen ympäristöön. ”
Ilmari Tapiovaaran ajatus oli, että korkealaatuiset tuotteet kuuluivat kaikille. Sen mahdollisti hyvä suunnittelu teollisessa sarjatuotannossa.
6 Onnea 70-vuotias String-järjestelmä!
Ruotsalaisten versio Lundiasta on sen oma ylpeys String. Se taipuu suomalaisille tutun Lundian tavoin mihin tahansa: seinille, työpöydäksi, kirjahyllyksi, vaatekaapeiksi, eteisen säilytysjärjestelmäksi. Jatkettavuudessa ja muokattavuudessa on sen salaisuus.
Vuonna 1949 alkunsa saanut String on saanut nimensä suunnittelijaltaan ruotsalaisarkkitehti Nils Strinningiltä, joka yhdessä vaimonsa Kajsa Strinningin kanssa otti osaa Bonnierin suunnittelukilpailuun, jossa etsittiin uudenlaista kirjahyllyä. String voitti kilpailun vuonna 1949, ja voittohyllystä tuli nopeasti suosittu ruotsalaisissa kodeissa. String-hylly on myös monen suomalaissisustajan valinta. Kolmesta hyllylevystä ja kahdesta sivupaneelista koostuvaa pientä String Pocketia (kuvassa) voi sanoa jopa ikoniseksi – niin monen kodin seinälle se on löytänyt tiensä.
String on saanut paljon palkintoja, kuten kultaisen mitalin Milanon triennaalista.